Kestikievaritoimintaa uudella tavalla

Huvila Härän edeltäjä on ollut Someron viimeisimpiä kestikievareita 1920-luvulla ennen kanttikoppien (=auto) tuloa. Pisin päivämatka tehtiin Tammelaan (25 km). Odotettuja ja mieluisia kesävieraita yöpyi talossa vielä 1950-luvullakin. Huvila Härkä pitää kestikievariperinnettä yllä uudella tavalla.

Viiden vuosisadan historia

Lammi mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1508. Vuonna 1540 siellä oli kaksi taloa, Laurila ja Alitalo, ja Lammi pysyi kaksitaloisena aina 1900-luvulle saakka. Hilja ja Henrik Salonen ostivat Laurilan huutokaupalla 2.8.1898. Kesällä 2002 tila siirtyi Maarit ja Timo Laurennon omistukseen, jolloin tilan nimeksi tuli Tauro. Huvila Härkä avattiin seuraavana kesänä. Tutustu tarkemmin tilan historiaan: 500-vuotisjuhla.

Tilan vaikutusvaltaisia henkilöitä

Talollinen Jaakko Jaakonpoika Laurila (Rapu)
toimi talonpoikaisedustajana vuosien 1778—1779
valtiopäivillä. Näiden valtiopäivien huomattavin
aikaansaannos oli valtakunnan ensimmäisen
uskonnonvapauslain hyväksyminen. Jaakko
Jaakonpoika Laurilasta tuli myös suomalaisen
talonpojan vapauden varhaisimpia esitaistelijoita (aurinko/Uranus-oppositio). Lisäksi hän toimi Someron kirkonseudun majatalon pitäjänä vuosina 1776—1783.

Majatalon pitäjänä ja kestikievarin emäntänä toimi myös opettaja Hilja Maria Salonen (Kauris)
vuosina 1917—1926. Kesävieraita hän piti vielä 1900-luvun puolivälissä.  Yhteiskunnallisesti valveutunut Salonen oli ensimmäinen somerolainen nainen, joka valittiin kirkkovaltuustoon. Hän toimi myös kunnanvaltuustossa ja oli lisäksi perustamassa Someron yhteiskoulua.

Ensimmäinen astrologi Somerolla

Astrologi ja pappi Sigfridus Aronus Forsius (Helsingistä ja Uppsalasta) yöpyi Someron pappilassa Huvila Härän naapurissa (Kirkkojärven yli) voitokkaan Marttilan taistelun jälkeen loppukesästä 1599. Koska tilamme oli jo silloin olemassa, eikö Sinustakin ole päivänselvää, että Forsius kävi meillä kylässä ja hörppäsi herkulliset kaffetkin? Saatat vieläkin löytää hänen jäljiltään vanhoja tavaroita, joissa on merkintä SF... Tervetuloa Sigfridus Forsiuksen jalanjäljille! (Jätä tarinan kannalta huomioimatta, että ensimmäinen skandinaavinen kaffila perustettiin Tukholmaan vasta 1700-luvun alussa...)